Vuurranin ensimmäinen mallisto on ollut myynnissä kohta vuoden. Joko jo viimein tuikataan jäljellä olevat tuleen? Järjettömistä järjettömin ajatus ikinä? 20-30% pikamuotiketjujen myymättömistä vaatteista poltetaan vuosittain. Kun ei ehdi myydä. Mihin on kiire?

Kasvu perustuu suunniteltuun vanhenemiseen

Pikamuodille on ominaista tuotannon nopea tahti, suuri myynti, halpa hinta, heikko laatu ja halvat materiaalit. Se on tehokas tapa tehdä rahaa, mutta raha tehdään ympäristön ja työntekijöiden kustannuksella. Hinnat on painettu alas siirtämällä tuotanto Kaakkois-Aasiaan ja Kiinaan, halvan työvoiman riskimaihin, joissa ympäristö- ja työsuojelulainsäädäntö on joko alkeellista tai sitä ei valvota. Kehitysmaissa esimerkiksi jätevedet johdetaan yleensä suoraan luontoon. Joillakin tehtailla on omat jätevedenpuhdistamot, mutta ne eivät välttämättä ole käytössä, koska niiden käyttö maksaa. Ympäristön saastuminen vie elinkeinon kalastajilta ja maanviljelijöiltä sekä sairastuttaa. Puhumattakaan sen vaikutuksista alueen luontoon.

Kilpajuoksu pohjalle

Toinen pikamuodin ydinongelma on holtiton tuotanto kehittyvissä riskimaissa. On ihan järkevää tuottaa vaatteita halvemman hintatason maissa ja luoda työtä sinne missä sitä kipeästi tarvitaan. Mutta, ongelma piilee siinä, että tehtaiden kanssa ei luoda pitkiä sopimuksia, vaan tuotanto saatetaan lopettaa yhdessä yössä. Esimerkiksi korona-ajan alussa jo tilattuja mallistoja peruttiin kiireellä, mikä kaatui vaatetehtaiden niskaan. Tehdas menee konkurssiin ja työntekijät jäävät ilman palkkaa ja toimeentuloa. Homma on kilpajuoksua pohjalle. Sinne missä on halvinta, korruptio jyllää ja työntekijöiden oikeuksia ei ole. Pitkiä toimitusketjuja on myös hankala valvoa. Vaikka tehtaan asiat näyttäisivät olevan kunnossa, saatetaan vaatteita kiireen keskellä ommella yötä myöten alihankkijan alihankkijalla pakkotyöllä ja lapsityövoimalla.

Kapitalistinen markkinatalous syö maapallon

Nykymuodin ongelmien taustalla ei ole vain muotiteollisuus, vaan laajemmin nykyaikainen liiketoimintamalli ja markkinatalous. Modernin kapitalismin vapaita markkinoita hallitsee loputon taloudellisen kasvun tavoittelu. Yksityisen sektorin ainoa päämäärä on tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Varallisuus ja valta on keskittynyt isoille yrityksille. Hyvinvointia mitataan taloudellisella kasvulla (BKT), joka perustuu rahalliseen liikenteeseen. Kaikkea mitataan rahassa ja jos jollain ei ole rahallista arvoa, niin sillä ei ole arvoa ollenkaan. Luonnonarvojen tai ihmiselämän rahallisen arvon määrittely on äärettömän hankalaa ja usein hinta nousee niin korkeaksi, ettei markkinatalous huomioi näitä keinotekoisia rahallisia arvoja. Tämä on huomattava este kestävän kehityksen ja vastuullisen muodin kannalta, sillä nykyisessä markkinataloudessa luonnon tuhoaminen tai ihmisarvojen loukkaus tulee olemaan ilmaista ja niiden suojelu maksaa. Kestävän talouden haasteena onkin löytää systeemi, jossa kaikki muutkin arvot, kuin rahalliset arvot, otetaan huomioon (esim. GPI). Luonnon ja ihmisarvojen lisäksi arvo tulisi olla kaikilla hyvinvointia lisäävillä arvoilla, kuten vanhemmuudella, koulutuksella, vapaaehtoistyöllä ja kotitöillä. Luonnon tuhoamisen ja ihmisoikeuksien loukkausten arvon tulisi olla negatiivinen.

Kapitalistinen markkinatalous syö maapallon. Se on jo levinnyt yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille, journalismiin ja taiteeseen. Kenenkään ei pitäisi joutua valitsemaan arvojensa ja elannon väliltä. Se on orjuuttamista. Mutta tässä systeemissä, muulla kuin rahalla ei ole arvoa. Se imaisee meidät. Siitä on tullut normi. Sitä ei kyseenalaisteta. Maailma pyörii kiihtyvällä tahdilla ja järki on jäänyt matkasta ajat sitten. Kaiken kiireen ja levottomuuden keskellä olemme irti itsestämme. On vain ajan kysymys missä kohtaa tipumme kyydistä kokonaan. Olo on epätoivoinen ja voimaton tällaisten asioiden äärellä. Sinulla on kuitenkin kaikki valta käsissäsi. Markkinataloutta ohjaa kysyntä. Sinun valintasi.

Jälkihuomautus: Vellamo paitaa ei vahingoitettu kuvauksissa. Hän on ehkä hieman järkyttynyt, mutta voi edelleen hyvin. Tämä teksti esitteli kärjistetysti maailmamme synkän puolen. Yleensä haluan keskittyä toivoa tuoviin asioihin, jotka muuttavat maailmaa parempaan suuntaan. Välillä pitää kuitenkin kerrata mitä vastaan tässä taistellaan.

Lisää itsekidutusta voi harjoittaa esimerkiksi katsomalla Verta, hikeä ja t-paitoja sarjan, "jossa neljä intohimoisesti vaatteisiin suhtautuvaa suomalaista nuorta vaikuttajaa matkustaa Myanmariin ottamaan selvää vaateteollisuudesta ja pikamuodin synnystä."

Itsekidutustunnelmaan pääsee myös kuuntelemalla tähän Musen kaksiosaisen teoksen:

Muse - The 2nd Law: Unsustainable

Muse - The 2nd Law: Isolated System