Usein käytettävien ja pestävien vaatteiden, kuten t-­paidan, kohdalla vaatteen huollon on arvioitu aiheuttavan suurimman osan sen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta, päästöistä ilmaan sekä kiinteän jätteen muodostumisesta. Siten usein käytettävien ja pestävien vaatteiden ympäristöystävällisyyttä voidaan merkittävästi parantaa vaatteen huoltovaiheen vaikutuksia pienentämällä. Vaatteen huoltoon kuuluu pesu, kuivaus ja silitys. 

x

Vaatteen huoltovaiheen vaikutuksia on mahdollista vähentää vaikuttamalla siihen, miten vaatteita käytetään ja huolletaan esimerkiksi vaatteiden pesu-­ ja hoito-­ohjeilla. Oikealla hoidolla voidaan myös pidentää vaatteen käyttöikää. Merkittävä osa vaatteiden pesemisestä on nykyisin turhaa, varmuuden vuoksi pesemistä. Turhien pesujen välttämisellä ja pesukertojen karsimisella, esimerkiksi tuulettamalla vaate käyttökertojen välillä tai pesemällä pienet tahrat käsin, on jo iso merkitys ympäristön kannalta. Lisäksi pesun vaikutuksia voi pienentää pesemällä täysiä koneellisia sekä käyttämällä mahdollisimman alhaista pesulämpötilaa ja ympäristöystävällisiä pesuaineita. Vaatteet kannattaa kuivattaa narulla rumpukuivauksen sijaan, sillä kuivausrumpu kuluttaa paljon energiaa. Vaatteen silitykseen kuluu saman verran energiaa kuin pesuun. Alusvaatteiden tai suojaavien kerrosten käyttö vähentää pesuntarvetta.

Vaatteen huollon vaikutuksia voidaan vähentää myös tehokkaammilla pesukoneilla, jotka käyttävät vähemmän energiaa, vettä ja pesuaineita. Myös pesuaineita voidaan kehittää ympäristöystävällisemmiksi.

HUOLLON TARPEEN VÄHENTÄMINEN SUUNNITTELULLA

Myös suunnitteluvaiheessa on mahdollista vähentää vaatteen huollon vaikutuksia. Ensinnäkin vaatteen materiaaliksi voidaan valita hengittävä ja alhaisissa lämpötiloissa peseytyvä sekä helposti kuivuva ja siliävä kuitu, kuten lyocell. Toinen keino on viimeistellä kangas likaahylkiväksi ja siliäväksi. Viimeistysten käyttöä kannattaa kuitenkin tarkkaan harkita, sillä pesutottumusten tulee myös muuttua, jotta viimeistykset todella vähentävät vaatteen pesukertoja.

Kolmas keino on suunnitella vaate malliltaan ja ulkonäöltään huollon tarpeen vähentämistä ajatellen. Esimerkiksi kaulus ja hihansuut likaantuvat usein helposti. Ne voi suunnitella irrotettaviksi, jolloin ne voi pestä erikseen. Vaihtoehtoisesti tummemmissa rannekkeissa tai kauluksissa lika ei näy niin helposti. Syvä pääntien malli ehkäisee likaantumista. Hienhaju kainaloissa on yksi pesuun johtava syy. Kainaloiden tuuletusta voi pyrkiä lisäämään esimerkiksi tuuletusaukoilla, syvillä kädenteillä tai yleisesti suosimalla väljempää istuvuutta.  

Vaatteen ulkonäkö kannattaa suunnitella niin, että tahrat eivät näy siinä tai niin, että ne ovat osa ulkonäköä. Tummassa tai kirjavassa kankaassa tahrat eivät näy helposti. Tummat sävyt vähentävät pesuntarvetta, vaikka niiden värjäyksessä toisaalta kuluu paljon väriaineita. Yksi vaihtoehto on käyttää pyyhittäviä painatuksia tahroille alttiissa kohdissa. Silityksen tarvetta voi vähentää suunnittelemalla vaate ryppyiseksi. Huollon tarvetta vähentävien keinojen käyttö tulee suunnitella jokaisen vaatekappaleen kohdalla erikseen sen mukaan, kuinka usein vaatetta käytetään ja pestään sekä kuinka helposti vaate likaantuu ja millä tavalla se likaantuu.

LÄHTEET:

Fletcher, K. 2014. Sustainable Fashion & Textiles: Design Journeys. London: Routledge. second edition.

Fletcher, K & Grose, L. 2012. Fashion & Sustainability: Design for Change. London: Laurence King Publishing Ltd.

Gwilt, A. 2014. A Practical Guide to Sustainable Fashion. London: Bloomsbury Publishing Plc.

Paakkunainen, R. 1995. Vaatteiden ympäristöhaitat -­ miten suunnittelija voi vaikuttaa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B47. Helsinki: Erweko Painotuote Oy.

Saramäki, R. 2013. Hyvän mielen vaatekaappi. Atena Kustannus Oy.

Talvenmaa, P. 2002. Tekstiilit ja ympäristö. 2. uudistettu painos. Tekstiili-­ ja vaatetusteollisuus;; Tekstiili-­ ja jalkinetoimittajat & Tekstiilikauppiaiden liitto.